PURJEHDUKSET  1700-LUVUN  TYYLIIN

Tykkisluuppi Diana soveltuu erinomaisesti tyylikkääksi kuljetusmuodoksi lähisaariston kohteisiin, kuten Suomenlinna, Lonna ja Vallisaari. Ketterä alus pääsee rantautumaan meilkeinpä mihin vaan ja esimerkiksi tyhy- tai tiimipäivä, asiakastilaisuus tai juhlat voivat jatkua saarison palveluja hyödyntäen.

Myös Dianan matkassa pääsee kokemaan aitoja merielämyksiä, osallistumalla purjeiden käsittelyyn ja aluksen ohjaamiseen ja Dianalla voidaan tänäkin päivänä ampua tykeillä.
Laivaan mahtuu mukavasti 35 matkustajaa.

VIIMEINEN MATKA

Merituhkaus ja edesmenneen läheisen viimeinen matka purjehtien Abrahaminluodolle sekä kuljetus muistotilaisuuteen esimerkiksi Suomenlinnaan tai muuhun lähisaareen on mahdollista toteuttaa Dianalla kauniin tyylikkäästi. Kunnialaukaukset merellä ammutaan läheisen muistoa kunnioittaen.

TYKKISLUUPPIEN HISTORIAA

Tykkisluupit olivat 1700-luvun lopulla kehitettyjä sota-aluksia, joita rakennettiin kymmenittäin Viaporin telakalla Suomenlinnassa. Taisteluissa sluupit olivat tehokkaita niiden liikkuvuuden ja suuren tulivoiman ansiosta. Pääosin tykkisluuppien muodostamalla saaristolaivastolla oli ratkaiseva merkitys Kustaan III sodan aikana (1788-1790) Ruotsinsalmessa vuonna 1790 käydyssä meritaistelussa, joka päättyi Ruotsin laivaston loistavaan voittoon.

Tykkisluuppi Diana perustuu laiva-arkkitehti Fredrik Henrik af Chapmanin laatimiin piirustuksiin ja Ruotsin laivaston piirustuskonttorin vanhoihin asiakirjalähteisiin. Alus on rakennettu perinteisiä rakennusmateriaaleja ja rakennusmenetelmiä käyttäen Suomenlinnan telakalla, joka toimi vuoteen 1808 asti Ruotsin saaristolaivaston Viaporin eskaaderin tukikohtana.

KURKISTUS 1700-LUVULLE

Video on toteutettu yhteistyössä Suomen Merimuseon, Helsingin Purjelaivakonttorin, Viaporin Telakan, Suomenlinnan Matkailuexpertin ja Ehrensvärd-seurankanssa. Lisäksi mukana olivat Uudenmaan Karoliinit ja Keravan urheilijoiden soutajia sekä joukko avustajia.

DIANAN RAKENTAMINEN

Tykkisluuppi Dianan rakennusprojekti toteutettiin yhteistyössä eri oppilaitosten, Suomenlinnan Ehrensvärd-seuran ja Viaporin Telakkasäätiön toimesta. Projektin yhtenä tarkoituksena oli perinteisen laivanrakennustaidon säilyttäminen Suomessa. Laivanrakennusmestarina toimi Veistokaari Oy:n Mikael Holmström. Suomenlinnan telakka toimii nykyisin perinnelaivakeskuksena, jossa kunnostetaan ja entisöidään kulttuurihistoriallisesti arvokkaita aluksia.

TERVETULOA PURJEHTIMAAN KANSSAMME 1700-LUVUN TYYLIIN!